Hengityksen tarkkailu -meditaatiossa pyritään seuraamaan hengityksen tuntemuksia ja niiden muutoksia omassa kehossa. Harjoituksen tarkoituksena on saattaa mieli avoimeen ja rauhalliseen meditatiivisen tyyneyden tilaan, josta käsin on helpompi tarkkailla kehon ja mielen prosesseja. Näin harjoituksessa yhdistyvät meditatiivinen hiljentyminen (samadhi) sekä oivaltava ymmärrys mielen tapahtumien ja ilmiöiden luonteesta (vipassana). Nämä ominaisuudet kulkevat käsi kädessä. Hengityksen kanssa työskentely on luovan oppimisen prosessi. Rauhallisten mielentilojen kehittämiselle omistautunut harjoittaja saa väistämättä monia oivalluksia mielen luonteesta sekä kärsimyksen syistä ja sen muodostumisesta kokemuksessa.
Harjoituksen voi palauttaa kahteen askeleeseen: ensiksi huomio tuodaan hengityksen pariin ja sen jälkeen se pidetään siinä. Tämä vaikuttaa yksinkertaiselta, ja sitä se onkin. Huomion palauttaminen hengityksen tuntemuksiin ja niiden herkkä ja tarkkaavainen seuraaminen on potentiaalisesti hyvin tehokas tie meditaation syvenemiseen. Joskus tämä kuvauksen yksinkertaisuus kuitenkin johtaa siihen, että harjoitus käsitetään luonteeltaan jonkinlaiseksi mekaaniseksi tahdonvoiman ja kurin harjoittamiseksi. Tämänkaltainen ajattelu voi myös tehdä hengityksen tarkkailusta pitkäveteistä ja vastenmielistä puuhaa. Tähän sisältyy myös tärkeä oivallus: se miten käsitämme jonkin meditaatioharjoituksen vaikuttaa suoraan siihen miltä harjoitus tuntuu kokemuksessa. Onkin suositeltavaa ajatella hengityksen tarkkailua luovana harjoituksena, leikkinä, jossa harjoittaja voi vapaasti kokeilla eri menetelmiä ja lähestymistapoja ja tutkia mikä auttaa huomiota asettumaan hengityksen pariin.
Ensimmäinen vaihe, huomion kohdistaminen hengitykseen, vaikuttaa melko yksiselitteiseltä ohjeelta, mutta todellisuudessa harjoittajalla on erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Huomio voi olla avoin ja laaja koko kehon kattava tietoisuus. Silloin jokaisen hengityksen voi pyrkiä aistimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti koko kehossa. Tai vaihtoehtoisesti huomion voi kohdentaa johonkin tiettyyn vartalon osaan tai alueeseen, vaikkapa palleaan, rintakehään tai sierainten alueelle. Silloin voi pyrkiä tuntemaan millaisia kehon tuntemuksia sisään- ja uloshengitys synnyttävät valitulla alueella. Yksittäisessä meditaatioistunnossa voi myös vapaasti vaihdella näiden välillä aina sen mukaan mikä tuntuu toimivalta ja auttaa mieltä asettumaan meditaatioon.
Huomio voi itsessään myös olla kevyt tai intensiivinen, huomio voi siis levätä hyvin kevyesti hengityksen tuntemusten parissa, tai vaihtoehtoisesti sisäinen katse voi olla intensiivisempi ja energisempi. Myös tätä huomion intensiteettiä voi ja kannattaakin muunnella tilanteeseen sopivalla tavalla. Väsyneenä voi olla hyödyllistä tuoda huomioon enemmän valppautta ja energiaa. Jos taas mieli on jo rauhallinen, voi kokeilla miten kevyesti ja pehmeästi huomio voi seurata hengitystä, ja kuinka tämä puolestaan vaikuttaa siihen, miten miellyttävältä hengitys tuntuu. Aina kun huomaa huomionsa harhailevan jossain muualla, voi palauttaa sen takaisin hengityksen pariin ja kokeilla millainen lähestymistapa tässä hetkessä toimisi parhaiten.
Toinen kohta, huomion säilyttäminen hengityksessä, voi myös osoittautua haastavaksi. Mieli on tottunut ajattelemaan ja ajelehtimaan vapaasti. Tarvitaan toisaalta kärsivällisyyttä, mutta myös tutkivaa, kokeilevaa asennetta: mikä auttaisi huomiota asettumaan hengityksen pariin? Hengitystä voi halutessaan kokeilla pidentää hiukan, kehon jännitysten voi antaa rentoutua, voi myös etsiä mahdollisesti mukavampaa hengitystä, pehmentää sisään- tai uloshengitystä, tai kiinnittää huomiota miellyttäviin tuntemuksiin jossain osassa kehoa, ja havainnoida kuinka ne muuttuvat hengityksen mukana.
Jos vaihtoehtojen määrä alkaa kuulostaa monimutkaiselta, voi muistuttaa itseään, että pohjimmiltaan harjoitus on kuitenkin hyvin yksinkertaista: huomio lepää hengityksen tuntemusten parissa ja aina kun huomaa sen ajelehtineen toisaalle, pyrkii tuomaan sen takaisin. Tämä kaikki voi kuitenkin olla luovaa ja kokeilevaa.
Hengityksen tarkkailu -harjoitus mp3-muodossa
Teksti ja harjoitu: Juha Penttilä