An excerpt from the Satipaṭṭhāna Sutta
Translation by Bhikkhu Anālayo. (Satipaṭṭhāna = foundation of mindfulness / establishment of mindfulness / way to establish mindfulness)
Thus have I heard. On one occasion the Blessed One was living in the Kuru country at a town of the Kurus named Kammāsadhamma.There he addressed the monks thus: “Monks.” “Venerable Sir,” they replied. The Blessed One said this:
“Monks, this is the direct path for the purification of beings, for the surmounting of sorrow and lamentation, for the disappearance of dukkha and discontent, for acquiring the true method, for the realization of Nibbāna, namely, the four Satipaṭṭhānas.”
“What are the four? Here, monks, in regard to the body a monk abides contemplating the body, diligent, clearly knowing, and mindful, free from desires and discontent in regard to the world. In regard to feelings he abides contemplating feelings, diligent, clearly knowing, and mindful, free from desires and discontent in regard to the world. In regard to the mind he abides contemplating the mind, diligent, clearly knowing, and mindful, free from desires and discontent in regard to the world. In regard to dhammas he abides contemplating dhammas, diligent, clearly knowing, and mindful, free from desires and discontent in regard to the world.”
…
“And how, monks, does he in regard to the mind abide contemplating the mind?”
“Here he knows a lustful mind to be ‘lustful’, and a mind without lust to be ‘without lust’; he knows an angry mind to be ‘angry’, and a mind without anger to be ‘without anger’; he knows a deluded mind to be ‘deluded’, and a mind without delusion to be ‘without delusion’; he knows a contracted mind to be ‘contracted’, and a distracted mind to be ‘distracted’; he knows a great mind to be ‘great’, and a narrow mind to be ‘narrow’; he knows a surpassable mind to be ‘surpassable’ and unsurpassable mind to be ‘unsurpassable’; he knows a concentrated mind to be ‘concentrated’, and an unconcentrated mind to be ‘unconcentrated’; he knows a liberated mind to be ‘liberated’, and an unliberated mind to be ‘unliberated.’”
“In this way, in regard to the mind he abides contemplating the mind internally… externally… internally and externally. He abides contemplating the nature of arising… of passing away… of both arising and passing away in regard to the mind. Mindfulness that ‘there is a mind’ is established in him to the extent necessary for bare knowledge and continuous mindfulness. And he abides independent, not clinging to anything in the world.”
“That too is how in regard to the mind he abides contemplating the mind.”
…
Ote Satipaṭṭhāna-suttasta
Käännös on otettu René Gothónin ja Mikael Niinimäen kirjasta Buddhalaista viisautta (1987). Joitakin termejä on muutettu Annen toimesta vastaamaan Nirodhan käyttämää terminologiaa. (Satipaṭṭhāna = mindfulnessin perusta / tapa kehittää mindfulnessia)
Näin olen kuullut. Kerran Mestari oleili Kuru-valtakunnassa, kurujen kauppakaupungissa Kammāsadammassa. Siellä Mestari lausui munkeille: “Munkit!” Nämä vastasivat hänelle: “Kunnianarvoisa herra.” Mestari puhui seuraavasti:
“Munkit, tämä on suora tie olentojen mielen puhdistamiseen, murheen ja valituksen voittamiseen, kärsimyksen ja mielipahan lakkauttamiseen, oikean menetelmän oppimiseen, nirvanan todentamiseen — nimittäin neljä mindfulnessin perustaa.”
“Mitkä neljä? Munkit, tämän opetuksen mukaisesti munkki elää tarkkaillen kehoa kehona, innokkaasti, täysin tietoisena ja valppaana, maalliset halut ja huolet hylänneenä. Hän elää tarkkaillen aistimuksen sävyjä aistimuksen sävyinä, innokkaasti, täysin tietoisena ja valppaana, maalliset halut ja huolet hylänneenä. Hän elää tarkkaillen mieltä mielenä, innokkaasti, täysin tietoisena ja valppaana, maalliset halut ja huolet hylänneenä. Hän elää tarkkaillen dhammoja dhammoina, innokkaasti, täysin tietoisena ja valppaana, maalliset halut ja huolet hylänneenä.”
…
“Munkit, miten munkki elää tarkkaillen mieltä mielenä?”
“Harjoittaessaan munkki tietää ahneen mielen ahneeksi, ei-ahneen mielen ei-ahneeksi, vihaisen mielen vihaiseksi, vihattoman mielen vihattomaksi, harhaluuloisen mielen harhaluuloiseksi, harhaluulottoman mielen harhaluulottomaksi, supistuneen mielen supistuneeksi, hajanaisen mielen hajanaiseksi, kehittyneen mielen kehittyneeksi, kehittymättömän mielen kehittymättömäksi, ylitettävän mielen ylitettäväksi, ylittämättömän mielen ylittämättömäksi, keskittyneen mielen keskittyneeksi, keskittymättömän mielen keskittymättömäksi, vapautuneen mielen vapautuneeksi, vapautumattoman mielen vapautumattomaksi.”
“Näin hän tarkkailee mieltä mielenä, joko omaa mieltään tai toisten mieltä tai kumpiakin. Hän tarkkailee mielentilojen ilmenemistä, tarkkailee mielentilojen katoamista, tarkkailee sekä mielentilojen ilmenemistä että katoamista. Oivaltavuuden ja tarkkaavuuden seurauksena hänellä on selvä tietoisuus ‘tämä on mieltä’. Hän elää riippumattomana, tarrautumatta mihinkään maailmassa.”
“Juuri näin munkki elää tarkkaillen mieltä mielenä.”
…