Lokakuussa 2018 julkaistu IPCC:n 1,5 asteen raportti on selkeästi ilmaissut radikaalien ilmastotoimien kiireellisyyden. Viivytteleminen uhkaa kaikkia eläviä olentoja ja ekosysteemejä maapallolla. Ongelman monimutkaisuus ja laajuus herättävät vahvoja reaktioita, kuten voimattomuuden tunnetta, kieltämistä, lamaantumista, ahdistusta, surua ja epätoivoa. Kärsimyksen myötä meissä herää myös rinnakkaisia tunteita, kuten myötätuntoa, halua yhteyteen ja yhteisöön, kärsimyksen jakamiseen, vaikuttamiseen, osallistumiseen ja toimintaan. Tällaiset henkilökohtaiset prosessit ovat vahvistaneet ympäristöliikettä ympäri maailmaa viime aikoina, josta on syntynyt myös uusia ryhmiä ja toimintaa.
Ilmastonmuutos koskettaa, ja tulee koskettamaan, meitä kaikkia. Tänä keväänä Suomessa pidetään kahdet vaalit, joiden tulokset vaikuttavat suoraan yhteiskuntamme vastaukseen häämöttävään ilmastokatastrofiin. Vaalitulos kumpuaa käsityksistämme ja toiveistamme siitä millainen yhteiskuntamme tulisi olla. Vaalit ovat harvoin, mutta keskustelua josta tulos syntyy käymme joka päivä, ennen ja jälkeen vaalien. Emme siis vaikuta vain äänestämällä, vaan osallistumme elämäämme, yhteisöihimme ja yhteiskuntaamme jatkuvasti: puhumme tai vaikenemme asioista jotka ovat meille kaikista tärkeimpiä, ilmaisemme tai tukahdutamme arvojamme, ja elämme sydän suljettuna tai avoimena ja haavoittuvaisena. Tapamme kohdata maailma vaikuttaa kollektiivisella tasolla koko maapallon tulevaisuuteen.
Mitä dharman harjoittaminen on tämän kaiken valossa? Missä harjoituksen ja ei-harjoituksen raja kulkee? Näemmekö sen olevan vain muodollista meditaatioharjoitusta? Totunnaisesti ulkopuolisina pidetyt asiat, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttama kärsimys, aiheuttavat meissä tuskaa, myötätuntoa, halua auttaa ja jopa kaikkein voimakkaimpia, syvimpiä tunteita. Voivatko ne siinä tapauksessa olla erillisiä meistä? Erottamattomina itsestämme, millaiseen harjoitukseen ne kutsuvat meitä? Mitä uusia haasteita sydämemme vaatii meitä ottamaan vastaan?
Osallistuva harjoitus pyrkii vastaamaan tähän kutsuun. Etsimme muotoja viisaudelle ja myötätunnolle ilmetä konkreettisina maailmassa. Haluamme luoda iltamistamme turvallisen tilan jossa voimme jakaa tunteitamme, ajatuksiamme ja toiveitamme. Mitä aidoista kohtaamisistamme yhteisönä – emme ole yksin minkään tästä kanssa – voi syntyä? Emme voi vielä tietää! Kokemus kuitenkin osoittaa että jakaminen, toiminta ja itsensä likoon laittaminen voivat olla jopa hiljaista meditaatiota transformatiivisempia harjoituksen muotoja.
Osallistuvan harjoituksen iltamat keväällä 2019
Tapaamiset ovat Meditaatiokellarissa, Meritullinkatu 11 B, parillisten viikkojen keskiviikkoiltoina klo 18.00-19.30. Ovikoodi 1660.
9.1. Kevään ensimmäinen tapaaminen – kaikki tervetuloa!
23.1. Joanna Macy 1/3: Yleiskatsaus ”Työhön joka yhdistää”, kiitollisuus
6.2. Oman persoonallisuuden arvostaminen ja tuominen osallistuvaan harjoitukseen
20.2. Joanna Macy 2/3: Vaikeiden tunteiden kunnioittaminen ja jakaminen
6.3. Millaista on osallistua väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen? Millaisen mielenosoituksen haluamme järjestää?
20.3. Joanna Macy 3/3: Uusin silmin näkeminen ja astuminen maailmaan
3.4. Velvollisuudentunto, merkityksellisyys ja sielu
17.4. Mitkä ovat tarpeemme eduskuntavaalituloksen jälkeen?
Loput tapaamiset ovat 1.5., 15.5., 29.5., 12.6. ja 26.6.
Lisätietoja: Sampo Koistinen, p. 0440513176 ja Juuso Jokiniemi, p. 0505218908